Tunnustus :)

Sain Karjakolta tunnustuksen, suuret kiitokset siitä :)

Tunnustuksen mukana tuli pari sääntöä, tässä ovat ne:

1. Kiitä tunnustuksen antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.
2. Valitse 5 ihanaa (alle 200 lukijan) blogia jolle haluat tunnustuksen antaa ja kerro se jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset joille tunnustuksen jätit jakavat sen eteenpäin.

Itse jaan tunnustuksen eteenpäin seuraaville bloggaajille:

1. Elämää Pellossa
2. Luonnon taika
3. Lähellä luontoa
4. Birch Hill's Farm
5. Maalaisrealismia

Vinkkilinkki arvontaan

Junnun elämää maaseudulla: ARVONTA

Tuossa linkki kissamaiseen blogiin jossa meneillään arvonta!

Kylmää kyyttöä!

Täällä on taas kauhea pakkanen. Minun suustani kuuluu harvoin valitusta kylmistä säistä, koska se on aina pukeutumiskysymys, mutta nyt on vähän pitänyt jo kiukutella kylmyydestä ääneen. Tuo -30 alkaa mennä jo sietokyvyn rajamailla. Olen monena aamuna päättänyt että menen ottamaan kuvia mutta se on vain jäänyt toistaiseksi. Tytär sai upouuden järjestelmäkameran syntymäpäivälahjaksi ja sillä olisi hyvä ottaa kuvia ihanasta huurremaisemasta. Ensi viikolla kyllä otan kameran kouluun mukaan. Maanantaina päivä alkaa nimittäin aamunavetalla ja pidän peukkuja pystyssä että keli olisi kirkas ja kuulas jotta saisi ihania aamuhämärän pakkaskuvia. Nyt toissavuodelta kevättalvelta kuvia tähän väliin. Muistan tuon ulkoilureissun kuin eilisen, meillä oli kivaa :)

Koulu on nyt startannut käyntiin ja ensi viikolla kuten edellä mainitsinkin, on navetta- ja tallivuoroja sekä traktorin ajamista. En malta odottaa! Koulussamme on pihattonavetta ja siellä asustelee kyyttöjä (l. itäsuomenkarjaa) kolmisenkymmentä päätä (eivät näytä pakkasesta välittävän). Siellä on lehmille lypsyasema jota me opettelemme käyttämään ennemmin tai myöhemmin. Kysäisen opettajalta saanko julkaista itse ottamiani kuvia lehmistä täällä blogissa. On ne niin kauniita ja siroja räpsyripsiä :) Onhan siellä koululla myös hevosia, poneja sekä koiria, mutta niistä ehkä enemmän myöhemmin. Oppilaitokseen voi tutustua vaikkapa tämän artikkelin avulla.

Oikein ihanaa kevään odotusta kaikille jotka sattuvat blogiini eksymään. Ajattelin tässä että keväämmällä voisi napsauttaa vaikka arvonnan pystyyn ;) tarvitsen vähän aikaa vielä katsella jotain palkintoa siihen.

Lintulautapäivitys

Ihan meinasi unohtua päivittää lintulaudan kuulumiset. Kaksi uutta lajia tunnistettu. Tilhi ja urpiainen :) Aikaisemmassa lintupäivityksissä sekoilin lajeista, mutta tässä on tämän talven saldo tähän mennessä. Ihania lintuja, suorastaan hypnoottisia kun välillä jumittuu niitä illistelemään ikkunasta.

 1. talitiainen
2. sinitiainen
3. hömötiainen
4. viherpeippo
5. keltasirkku
6. käpytikka 

7. punatulkku

8. tilhi

9. urpiainen

Huomenna kouluun!

Näin se sitten opiskelu alkaa minulla taas. Ihanaa, sitä olenkin odottanut jo syksystä asti. Jotenkin aivan erilainen fiilis nyt kun ihan oikeasti tekee sitä hommaa itselle. Kun yrittäjyyshän minulla on haaveena. Että jokainen tiedonmuru vaikuttaa siihen miten mä pärjään maatalousalalla tuottajana. Hyvin se menee, lohdutteli poikaystäväkin. Niin kai se pitää uskoa, vähän kuitenkin jännittää. Mutta mitäpä tuota huolehtimaan vielä edessä päin olevia asioita.

Viikonloppuna pyörähdettiin Kajaanin tamminäyttelyssä. Oma koira ei voinut osallistua, koska siellä ei ollut tänä vuonna pentuluokkia lainkaan. Ja sillä on tuo jalka poikki että ei olisi päässyt vaikka pentuluokka olisikin ollut :) Tällä viikolla jalka olisi tarkoitus kuvauttaa ja jos kohtalo suo ja lääkäri antaa luvan, otetaan pieneltä tötterö pois kaulasta ja paketti jalasta. Sitten alkaakin kuntoutus sillä sueuraaviin näyttelyihin olisi meno jo 24.2. ja maaliskuussa oli Juukassa (va Juuassa, miten kirjoitetaankaan) vielä näyttely mihin kasvattaja sen haluaisi. Katsotaan miten neiti kuntoutuu ja saadaanko liikkeet nätiksi. Peukkuset pystyssä nyt kaikilla että jalka olisi luutunut suoraan d o.o b

Esteri 9kk :) näyttelyharjoituksia ei olla unohdettu vaikka jalka onkin väliaikaisesti poissa käytöstä

Lupauksia, lupauksia

Näin se vaan uusi vuosi alkoi. Olen tehnyt lupauksenkin: olen itse aktiivisena toimijana omassa elämässäni tavoitteena onnellisuus, tasapaino ja hiljentymisen taito. Opettelen jatkuvasti positiivista ajattelua, hetkeen pysähtymistä ja elämästä kiittämistä. Yritän myös olla helpommin lähestyttävä ihminen ja kuunnella muita tarkkaavaisemmin ja ymmärtäväisemmin. Siinä on aina petraamista. 

Viime vuosi oli minulle erityisen rankka. Parisuhde oli kriisissä ihan koko vuoden ja aivan loppuvuonna pääsimme samalle viivalle ajatuksinemme. Nyt kaikki on taas hyvin, kiitos minun ja mieheni. Molemmat otimme peilin käteen ja muutimme tietoisesti suhtautumista toisiimme. Nyt osaan taas arvostaa ja rakastaa häntä juuri sellaisena kuin hän on. Taaksepäin kun katsoo niin olen minä ollut kyllä typerys kun en ole antanut hänelle tilaa olla itsensä vaan vaatinut ja vaatinut lisää. 

Luen parhaillaan Tommy Hellstenin kirjaa Saat sen mistä luovut. Suosittelen lämpimästi. Siinä puhutaan elämän paradokseista ja siitä ettei omaa elämäänsä tulisi katsoa "kepinnokasta" vaan laskeutua alas elämään sitä. Uusin oppimani asia on se, että järki on eletyn elämän analysoimista varten, tunne on sitä elämistä varten sitten. Nyt uskallan helpommin tehdä päätöksiä intuitiolla enkä ajattele ja analysoi liikaa. Kiitos Tommy :)

Jotenkin olo on kuin lapsella joka odottaa jouluaattoa. Minä odotan uuden vuoden mukanaan tuomia yllätyksiä ja ihania kokemuksia.

Oikein ihanaa, tapahtumarikasta, tuotteliasta ja eritoten ONNELLISTA uutta vuotta kaikille blogiani lukeville. Sinulle.