Näin se vaan uusi vuosi alkoi. Olen tehnyt lupauksenkin: olen itse aktiivisena toimijana omassa elämässäni tavoitteena onnellisuus, tasapaino ja hiljentymisen taito. Opettelen jatkuvasti positiivista ajattelua, hetkeen pysähtymistä ja elämästä kiittämistä. Yritän myös olla helpommin lähestyttävä ihminen ja kuunnella muita tarkkaavaisemmin ja ymmärtäväisemmin. Siinä on aina petraamista.
Viime vuosi oli minulle erityisen rankka. Parisuhde oli kriisissä ihan koko vuoden ja aivan loppuvuonna pääsimme samalle viivalle ajatuksinemme. Nyt kaikki on taas hyvin, kiitos minun ja mieheni. Molemmat otimme peilin käteen ja muutimme tietoisesti suhtautumista toisiimme. Nyt osaan taas arvostaa ja rakastaa häntä juuri sellaisena kuin hän on. Taaksepäin kun katsoo niin olen minä ollut kyllä typerys kun en ole antanut hänelle tilaa olla itsensä vaan vaatinut ja vaatinut lisää.
Luen parhaillaan Tommy Hellstenin kirjaa Saat sen mistä luovut. Suosittelen lämpimästi. Siinä puhutaan elämän paradokseista ja siitä ettei omaa elämäänsä tulisi katsoa "kepinnokasta" vaan laskeutua alas elämään sitä. Uusin oppimani asia on se, että järki on eletyn elämän analysoimista varten, tunne on sitä elämistä varten sitten. Nyt uskallan helpommin tehdä päätöksiä intuitiolla enkä ajattele ja analysoi liikaa. Kiitos Tommy :)
Jotenkin olo on kuin lapsella joka odottaa jouluaattoa. Minä odotan uuden vuoden mukanaan tuomia yllätyksiä ja ihania kokemuksia.
Oikein ihanaa, tapahtumarikasta, tuotteliasta ja eritoten ONNELLISTA uutta vuotta kaikille blogiani lukeville. Sinulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti