Kekritunnelmia

Kekri on minulle vuoden toiseksi tärkein juhla heti Joulun jälkeen :) Olen luonteeltani ehdottomasti eniten kevätihminen ja nautin siitä kun luonto herää eloon ja aurinko täyttää mielen lämmöllään. Onneksi näin syksyllä, pimeän aikaan on nämä kaksi ihanaa juhlaa.

Hämähäkinverkko on tehty kimalleliimalla silikoniseen kattilankanteen. Mikä tahansa silikoninen, tasainen alusta käy tai vaikka voipaperi. Kunhan sen saa sitten helposti irti kun se on kuivunut. Huippuidis. Bongasin jostain pinterestistä :)

Kaikki vanhan kansan perinteet - niin juhlat, käsityöt, kuin leipomisetkin - ovat mielenkiintoisia. Siksipä meilläkin lämmitetään kekrisauna ennen ruokailua ja annetaan saunan seistä lämpimänä koko ruokailun ajan jotta pyhät voivat rauhassa saunoa ennen talonväkeä. Illallinen pyritään pitämään hiljaisena kuten juhlaan kuuluu, mutta käytännössä se on nykyään vähemmän hiljainen kun kaksivuotias tirehtööri ei jaksa olla tuppisuuna :) Ruuan jälkeen kun mennään sitten saunaan, jätetään lautaselle ruokaa esi-isille. Illalla ennen nukkumaan menoa rappusille jätetään myös puolikas leipä lepyttämään liikenteessä olevia henkiä.

Kananmunakennosta lepakko. Se on maalattu mustalla vesivärillä, mutta siitä tuli lapsilla sellainen tummanharmaa. Kameran salama muutti sen kuvassa aika vaaleaksi.

Nämä perinteet eivät meidän perheessä ole mitenkään kovin vanhoja, sillä äitini, toisin kuin minä, on harras uskovainen. Kaikenlainen pakanallinen juhliminen on ollut pois minun lapsuudesta, mutta avoimin mielin äiti tulee meille lihapataa syömään. Ei hän sitä pahalla katso, ei vain itse halua moisia järjestää. Tuo pakanallisten perinteiden ylenkatsominen nykyaikana olisikin hieman hurskastelua mielestäni kun Joulunakin se kuusi nököttää joka tuvan nurkassa ja pukki jakelee lahjoja. Puhumattakaan pääsiäismunista ja juhannuskokoista. Nämähän ovat pakanallisuutta (parhaimmillaan) pahimmillaan. Ja sitäpaitsi. Kyllä me vietetään pyhäinpäivää sitten äidin kanssa kuitenkin - hautausmaalla kävellen.

Isoon kurpitsaan kaiversin veikeän naaman. Kuvia on kaikkia enemmän tai vähemmän käsitelty ja tässä väärentyi värit. Sisällä on ledivalosarja kirkkaassa muovipussissa pinkin silkkipaperin kera. Tosi maaginen tunnelma ;)

Kekri on tosi monipuolinen juhla. Siinä juhlitaan sadonkorjuuta, uutta vuotta, mennyttä vuotta, esi-isiä ja kaikista tärkeimpänä on se yhdessäolo. Minä taidan tänä vuonna lisätä meidän perheen perinteisiin suuren jätkänkynttilän vähän niin kuin kekrikokkoa näyttelemään.

Kyllä. Meillä on jo "jouluvalot" vaikka ne on kyllä syysvalot minun mielestäni.

Takaoven ikkunassa pelottelee aave vihaiset henkiolennot pois :D Tätä emme askarrelleet vaan kaupasta ihan ostettiin kun oli niin veikeä.