Alkoi parin viikon navettaharjoittelu joka huipentuu ensi viikolla näyttötutkintotilaisuuteen. Menin samalle tilalle töihin missä olin talvellakin. Tässä reilun viikon verran verestän muistiani että mitäs sitä navetassa pitikään tehdä ja mitä piti muistaa ottaa huomioon. Kesäaikaan työskentely on myös aika uutta, koska viimekerrasta on vierähtänyt jo kohta parikymmentä vuotta :)
Sain tänään antaa yhdelle lypsylehmälle antibioottipistokset ja napsauttaa vasikalle korvamerkin. Onhan sekin homma nyt opittu. Antibiootin laittaminen oli tuttua huttua.
On nuo lehmät kyllä valloittavia ja mielenkiintoisia otuksia ja ihana nähdä kuinka hyvin tilalla niitä kohdellaan. Lehmätkin ovat tyytyväisiä -ja hiljaisia. Mitä tuota huutelemaan kun ei ihmisetkään huuda niille. Pienenä muistan kun mummulan navetassa huudettiin per****ttä ihan jatkuvalla syötöllä kun lehmät olivat typeryksiä eivätkä lukeneet ajatuksia. Aina joku sai harjanvarrestakin otsaan :( Onneksi navettakulttuuri on niiltä osin parantunut muutaman vuosikymmenen aikana. Sitä eläintä arvostetaan nykyään ihan eri tavalla. Hyvä niin.
Mulla on kyllä väsy kun rytmi pyörähti taas ihan uudenlaiseksi. Mut tähän tottuu parissa päivässä :) Sitä odotellessa päiväunet pelastavat tilanteen kuin tilanteen.
1 kommentti:
Lehmät ovat niin ihania. Ja jokainen on niissäkin oma persoonansa.
Lähetä kommentti